Luentojen aikataulu:

Kalevalan naiset, Tiina Piilola klo 13:30 – 14:15

Itkuvirsiperinteestä ennen ja nyt, Katariina Krabbe klo 14:30 – 15:15

Ikiaikaisia ja uusia tapoja tulla luonnon koskettamaksi ja vahvistamaksi, Jarko Taivasmaa klo 15:30 – 16:15

Pakanaverkko ja yhdistyksen historia, Pakanaverkko, Tapio klo 16:30 – 17:15

Metsän ja luonnon haltijat, Merel Ahtinen klo 17:30 – 18:15

Tunturien Yöpuolta – kansanperinteen muuttaminen sarjakuvaksi, Lauri Pitkänen klo 18:30 – 19:15

Luciferismi, Wisedragon klo 19:30 – 20:15

.

Metsän ja luonnon haltijat ja väkiusko peilinä ihmisten luontosuhteelle.

Millaisia olentoja ovat suomalaiset luonnonhaltiat, missä ja milloin niitä on nähty ja millä tavoin niiden kanssa on oltu vuorovaikutuksessa? Mitä tarkoittaa väki?

Merel Ahtinen on folkloristi (FM) ja suomalaisen luontoviisauden opettaja, jonka erityisalaa on luonnonhaltiaperinne. Hän on toiminut Lehto ry:ssä sen perustamisesta alkaen sekä pitänyt rumpupiiriä ja järjestänyt työpajoja ja kursseja.

Merel Ahtinen

Itkuvirsiperinteestä ennen ja nyt

Itkuvirret ovat improvisoitua valitusrunoutta. Kyseessä on ikivanha, esikristilliseltä ajalta peräisin oleva naisten perinne, joka on tunnettu kautta maailman. Karjalassa itkuvirsiä kutsuttiin äänellä itkemiseksi.  

 Luento johdattaa karjalaiseen ja inkeriläiseen itkuvirsiperinteeseen, sen kontekstiin, funktioon ja tyylikeinoihin.  Saamme myös selville, miten nykyajan äänellä itkijät ammentavat ikiaikaisesta  perinteestä,  mutta luovat samalla uutta kulttuuria.

 Luento toimii johdatuksena itkuvirsityöpalle, joka alkaa luennon jälkeen.

Katariina Krabbe (folkloristi, FM) on kokenut luovaan tunneilmaisuun keskittyvien piirien vetäjä. Itkuvirsiperinteeseen hän perehtyi syvällisesti jo 20 vuotta sitten työskennellessään Helsingin yliopistossa Inkerin itkuvirret -hankkeessa. Omakohtaista äänellä itkemistä hän on harrastanut säännöllisesti vuodesta 2013 lähtien, ja vuodesta 2015 lähtien hän on vetänyt itkuvirsityöpajoja ja -retriittejä.  Hän myös luennoi säännöllisesti itkuvirsistä, samanismista ja noituudesta sekä kirjoittaa näistä aiheista mm. Magiaa ja maadoittumista -blogiinsa. Katariina on toiminut pitkään Lehto ry:n aktiivitehtävissä, jonka puitteissa hän on järjestänyt ja vetänyt lukuisia tapahtumia, työpajoja, piirejä ja rituaaleja. Hän on myös Seita-lehden päätoimittaja.

Katariina Krabbe

Tunturien Yöpuolta – kansanperinteen muuttaminen sarjakuvaksi

1934 kansanperinteenkerääjänä tunnetuksi tullut  opettaja ja lapinkävijä Samuli Paulaharju julkaisi kotimaisen kauhukirjallisuuden klassikkoteoksen ”Tunturien Yöpuolta – vanhoja tarinoita”. Tarinakokoelma sisälsi viisitoista vanhan ajan Lappiin ja Ruijaan sijoittuvaa kansantarinaa noidista, haamuista, kyöpeleistä ja  ihmisistä, joiden elämät kietoutuvat osaksi henkimaailman melskettä. 

Syksyllä 2016 viisihenkinen joukko kansanperinteestä inspiraatiota hakevista taiteilijoista kerääntyi yhteen saattaaksensa Paulaharjun tarinat uuteen muotoon, sarjakuvaksi. Salakirjojen julkaisema kuvaromaani julkaistiin syksyllä 2018.

Projektin johtajana toiminut taidekasvatuksen opiskelija Lauri Pitkänen vierailee messuilla kertomassa kansanperinteen muuntamisesta visuaaliseksi mediaksi.

Lauri Pitkänen


Ikiaikaisia ja uusia tapoja tulla luonnon koskettamaksi ja vahvistamaksi

Luento perustuu tänä vuonna julkaistuun Metsässä – uppoudu metsään, itseesi ja elämään -kirjaan (Otava 2019). Kuulemme muinaissuomalaisten luontosuhteesta (pyyntikulttuuri). Oivallamme kuinka voisimme heidän ikiaikaisia oivalluksia ja periaatteita seuraamalla syventää myös omaa luontoyhteyttä.

Metsä on monelle ravitseva ja pyhä paikka. Metsä voi olla myös kuin harjoitussali ja elämän laboratorio. Se voi olla paikka, jossa voi oppia ja kehittää uusia taitoja ja oivalluksia. Tähän liittyen opimme intuitiovaelluksen periaatteet, joita voi hyödyntää metsäretkillä, kaupunkiarjessa tai vaikka heti jo messuilla. Teemme myös lyhyen voimaannuttavan ja juurruttavan chi kungin seisomameditaation.

Lopuksi kuulemme otteen kirjan luvusta: Luonto on suuri.

Kirjan muinaissuomalaisten osuutta varten haastateltiin Helsingin yliopistolta tohtorikoulutettava Markus Monosta, joka on pohjoisten kansojen luonnonuskontojen asiantuntija.

Jarko Taivasmaa oli vienyt vuosia ihmisiä metsään meditoimaan ja tekemään chi kungia (kiinalaista voimistelua), kun vuonna 2013 hän pääsi aloittamaan yhteistyön Suomen luontokeskus Haltian kanssa. Tuolloin Jarko kehitti metsään uppoutumisen menetelmän, joka on voimallinen menetelmä luontoyhteyden ja läsnäolon syventämiseen. Menetelmä toimi hyvin ja vuodesta 2016 hän on vetänyt metsään uppoutumisen ohjaajakoulutuksia.

2018 ilmestyivät Jarkon Metsä ja meditaatio -kortit, joissa on 45 oivallusta ja harjoitusta luontoyhteyden syventämiseen, meditaatioon ja energian ammentamiseen. Maalliskuussa 2019 julkaistiin hänen ensimmäinen kirja: Metsässä – uppoudu metsään, itseesi ja elämään.

Jarko on ammatiltaan toimintaterapeutti amk (2001) ja chi kung -opettaja (2005).

www.metsaanuppoutuminen.fi

Jarko Taivasmaa. Kuva: Ville Juurikkala.

Kalevalan naiset

Millaisia Kalevalan myyttiset naiset todella olivat? 

Kirjailija, FT Tiina Piilolan Kalevalan naiset -kirja näyttää konkreettisesti, miten maailmalle pannaan tarpeen tullen hanttiin ja pidetään oma pää ja myös sen, miten elämän muutoksiin mukaudutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi – välttämätön taito epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa nykymaailmassakin. Piilola kertoo Kalevalan naisista ja lopuksi pohditaan yhdessä, kuka Kalevalan naisista tuntuu omimmalta.

Piilolan kirjallisuuden alan väitöskirja ”Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli – Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita”  hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa v. 2017.

Luento perustuu huhtikuussa ilmestyneeseen Kalevalan naiset -kirjaan, Kustantaja Schildts & Söderströms.

Kalevalaisten Naisten Liiton osastolla muinaispukujen esittelyä.

Tiina Piilola. Kuva: Miikka Pirinen

.

Luciferismi

Luciferismi pakanallisena uskontona, Luciferin tulkintaa, historiaa luciferismista, gnostilaisuuden näkökulmasta.

Luennoitsijana Wisedragon.

.

Pakanaverkko ja yhdistyksen historia v. 1999-2019

Tapio, Puheenjohtaja, Pakanaverkko ry

Tapio
Siirry sivun alkuun